Kannanotto: Transihmisten ihmisoikeudet toteutettava – translaki uudistettava

Kannanotto 24.6.2015
TRANSIHMISTEN IHMISOIKEUDET TOTEUTETTAVA – TRANSLAKI UUDISTETTAVA

Me allekirjoittaneet järjestöt vaadimme translain ihmisoikeusloukkausten poistamista viipymättä. Asiassa on tehty laaja valmistelutyö, jonka pohjalta on mahdollista edetä nopeasti toteuttamaan lakiuudistus. Uudistus on tarkoituksenmukaista tehdä samalla, kun translaki avataan avioliittolain muutoksesta johtuen.

Sukupuolen juridista vahvistamista koskeva lainsäädäntö eli niin kutsuttu translaki tulee uudistaa ihmisoikeusperustaisesti niin, että juridisen sukupuolen vahvistaminen tapahtuu omalla ilmoituksella. Tämä noudattaisi Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen ja muiden ihmisoikeuselinten suosituksia sekä seuraisi viimeaikaista kansainvälistä kehitystä. Uudistus olisi linjassa hallitusohjelman Suomi 2025 -vision kanssa, jonka mukaan ”ihmisellä on vapaus ja vastuu rakentaa omaa, perheensä ja läheistensä elämää”. Erityisen tärkeä uudistus olisi transnuorten hyvinvoinnille ja osallisuudelle.

Argentiinassa ja Maltalla itsemääräämisoikeus juridiseen sukupuoleen on toteutettu täysimääräisesti. Juridinen sukupuoli vahvistetaan henkilön oman ilmoituksen pohjalta. Menettely on mahdollinen myös alaikäisille. Tanskassa tämä itsemääräämisoikeus on toteutettu täysi-ikäisille. Myös Kolumbiassa juridisen sukupuolen vahvistaminen perustuu omaan ilmoitukseen. Irlannin hallitus on ilmoittanut esittävänsä itsemääräämisoikeuteen perustuvaa translakia. Norjan hallituksen asiantuntijatyöryhmä esittää vastaavaa menettelyä. Se esittää oikeudellisen sukupuolen vahvistamisen tekemistä mahdolliseksi myös alaikäisille joko vanhemman suostumuksella tai viranomaiselle tehtävällä hakemuksella. Myös Ruotsissa on jo poistettu valtaosa itsemääräämisoikeuden esteistä.

Suomea on toistuvasti kehotettu poistamaan laista ihmisoikeuksia loukkaavat ehdot juridisen sukupuolen vahvistamiselle. Asiaan ovat puuttuneet esimerkiksi Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutettu ja YK:n CEDAW-komitea, joka valvoo sopimusta kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamiseksi. Euroopan neuvoston parlamentaarinen yleiskokous (PACE) hyväksyi 22.4.2015 merkittävän päätöslauselman, jossa se kannusti jäsenmaita ottamaan juridisen sukupuolen vahvistamiseksi itsemääräämisoikeuteen perustuvan, nopean, läpinäkyvän ja saavutettavan menettelyn, jossa ei ole vaatimuksia esimerkiksi iästä, sekä poistamaan juridisen sukupuolen vahvistamisesta lääketieteelliset ehdot, kuten lisääntymiskyvyttömyysvaatimuksen ja mielenterveysdiagnoosin, sekä naimattomuusvaatimuksen.

Vaadimme, että Suomi täyttää kansainvälisesti antamansa lupaukset ja sitoumukset ihmisoikeuksien toteuttamisesta. Juridisen sukupuolen vahvistamisen ehdoksi ei saa asettaa lisääntymiskyvyttömyyttä eikä mitään lääketieteellistä hoitoa, toimenpidettä tai diagnoosia. Ehdoksi ei myöskään saa asettaa terveydenhoitohenkilöstön tai muun kolmannen osapuolen lausuntoa tai vastaavaa. Juridisen sukupuolen vahvistaminen ja henkilön mahdollisesti tarvitsema lääketieteellinen hoito pitää erottaa toisistaan, eikä niiden toteutumista saa ehdollistaa toisistaan riippuviksi. Mahdollisten lääketieteellisten hoitojen tulee perustua kunkin potilaan yksilöllisiin tarpeisiin. Juridisen sukupuolen vahvistamisen pitää olla sujuvaa ja nopeaa.

Translain muutoksia on valmisteltu sosiaali- ja terveysministeriössä, mutta edellinen hallitus ei antanut asiasta esitystä eduskunnalle. Ministeriön asiantuntijatyöryhmä julkaisi loppuraporttinsa 6.5.2015. Siinä työryhmä ehdottaa mahdollisuutta muuttaa lainsäädäntöä siten, että henkilö voisi itse ilmoittaa tai tehdä hakemuksen sukupuolensa vahvistamisesta väestötietoihin ja että rekisterimerkinnän muutos voitaisiin tehdä ilman vaatimusta lääketieteellisen selvityksen antamisesta transsukupuolisuudesta. Vaatimusta täysi-ikäisyydestä sukupuolen oikeudellisen vahvistamisen edellytyksenä voisi työryhmän mukaan olla perusteltua tarkastella. Lisäksi työryhmän mukaan tulisi arvioida, miten sukupuolensa vahvistaneiden henkilöiden juridisesta vanhemmuudesta säädetään. Työryhmä ehdottaa myös lain nimeä muutettavaksi ajantasaiseksi muotoon ”laki sukupuolen vahvistamisesta”.

Jos nämä uudistukset toteutuisivat, sukupuolensa vahvistavalta ei enää edellytettäisi lisääntymiskyvyttömyyttä, psykiatrista diagnoosia, stereotyyppistä sukupuoliroolia, avioliitosta luopumista eikä 18 vuoden ikää. Järjestöjen mielestä on syytä harkita, onko erillinen translaki ylipäätään tarpeellinen esitettyjen muutosten jälkeen, vai sopivatko juridisen sukupuolen vahvistamiseen liittyvät säännökset Tanskan mallin mukaan paremmin väestötietolakiin, jossa muutenkin säännellään henkilötunnuksen muuttamiseen liittyviä tilanteita.

Kannatamme lämpimästi työryhmän esittämiä uudistuksia. Suomen on toteutettava transihmisten oikeudet ihmisarvoiseen elämään, yksityis- ja perhe-elämän suojaan, oikeuteen tulla tunnustetuksi henkilönä, omasta kehostaan päättämiseen, oikeuteen parhaaseen mahdolliseen terveydentilaan, lapsen oikeuteen identiteettiin sekä oikeuteen olla joutumatta kidutuksen ja epäinhimillisen kohtelun uhriksi. Kenenkään ei pidä joutua valitsemaan eri ihmisoikeuksiensa väliltä.

Frank Johansson, toiminnanjohtaja, Amnesty International Suomen osasto ry
Petra Peltonen, varapuheenjohtaja, Demarinuoret
Minna-Maaria Lax, puheenjohtaja, DreamWearClub ry
Päivi Mattila, pääsihteeri, Ihmisoikeusliitto ry
Janne Hälinen, puheenjohtaja, Kansallinen sateenkaariryhmä – Kasary ry
Simo Rauma, puheenjohtaja, Karelia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunta POKA
Teppo Säkkinen, puheenjohtaja, Keskustanuoret
Hilkka Kemppi, puheenjohtaja, Keskustan Opiskelijaliitto (KOL) ry
Tuomas Stöckel, varapuheenjohtaja, Kokoomuksen Nuorten Liitto ry
Daniel Lahti, Puheenjohtaja, Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta ry
Kalle Könkkölä, toiminnanjohtaja, Kynnys ry
Jemi Heinilä, puheenjohtaja, Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunta METKA
Milla Pyykkönen, pääsihteeri, Naisasialiitto Unioni ry
Matias Vainio, puheenjohtaja, Opiskelijoiden liikuntaliitto ry (OLL)
Ahto Apajalahti, puheenjohtaja, Piraattinuoret ry
Oscar Ohlis, ordförande, Regnbågsankan rf
JP Väisänen, Punainen sateenkaari, SKP:n HLBTQ-työryhmä
Juha Jämsä, toiminnanjohtaja, Sateenkaariperheet ry
Aija Salo, pääsihteeri, Seta ry
Hanna Huumonen, puheenjohtaja, Sosialidemokraattiset Opiskelijat – SONK ry
Marita Ruohonen, toiminnanjohtaja, Suomen Mielenterveysseura
Olli Joensuu, pääsihteeri, Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry
Kimi Merikukka, puheenjohtaja, Suomen Opiskelija-Allianssi – OSKU ry
Joonas Peltonen, puheenjohtaja, Suomen opiskelijakuntien liitto – SAMOK ry
Janne Ollikainen, pääsihteeri, Suomen Työväen Urheiluliitto TUL ry
Jari Järvenpää, puheenjohtaja, Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL ry
Ida Schauman, förbundsordförande, Svensk ungdom
Antti Karanki, puheenjohtaja, Trasek ry
Merja Heikkonen, puheenjohtaja, Vammaisfoorumi ry
Anni Ahlakorpi, puheenjohtaja, Vasemmistonuoret ry
Pinja Laukkanen, puheenjohtaja, Vasemmisto-opiskelijat ry
Saara Ilvessalo, puheenjohtaja, Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto ViNO ry
Jens Back, ordförande, Åbo Akademis studentkår


Kannanotto pdf-muotoisena tästä linkistä:
http://seta.fi/seta/wp-content/uploads/2015/06/Kannanotto-24.6.2015-Transihmisten-ihmisoikeudet-toteutettava-translaki-uudistettava.pdf

Tallennettu kategorioihin Tiedotteet, Uutiset | Avainsanoina , | Kommentit pois päältä artikkelissa Kannanotto: Transihmisten ihmisoikeudet toteutettava – translaki uudistettava

Hallituksen on sitouduttava ihmisoikeuksiin vahvemmin

TIEDOTE 8.6.2015

Toissa viikolla julkaistu uuden hallituksen strateginen ohjelma on ihmisoikeuksien osalta niukka. Uusi hallitus tavoittelee perustellusti suuria linjoja. ”Tuoreen pääministerin ja koko hallituksen on kuitenkin nyt tärkeää osoittaa strategista johtajuutta myös ihmisoikeuksien osalta. Ilman tätä on vaikeaa rakentaa hallituksen peräänkuuluttamaa luottamusta”, toteaa Ihmisoikeusliiton pääsihteeri Päivi Mattila.

Hallitusohjelmaan kirjattu terveys- ja hyvinvointierojen kaventaminen on tärkeä tavoite. On myös ilahduttavaa, että hallitus painottaa ihmisoikeuksien vahvistamista nimenomaan julkisten palvelujen toimintaperiaatteista linjatessaan. Monet esitetyistä leikkauksista ovat kuitenkin näiden tavoitteiden kanssa jyrkässä ristiriidassa. Mikäli perustuslaki ja kansainväliset ihmisoikeussopimukset ovat päätöksenteon perusta, viranomaisten pitää arvioida säästöjen vaikutukset oikeuksien toteutumiseen. Useassa Euroopan maassa on nähty, miten esimerkiksi sosiaali- ja terveyssektorin leikkaukset ovat heikentäneet haavoittuviin ryhmiin kuuluvien oikeuksia. Leikkaukset vaikuttavat myös eri tavoin eri sukupuoliin, ja sukupuolivaikutukset onkin arvioitava ennen leikkauksiin ryhtymistä.

Keskeiset ihmisoikeushaasteet puuttuvat hallituksen ohjelmasta

Vammaisten oikeuksien näkökulmasta hallitusohjelma sisältää useita kohtia, joilla voi olla negatiivisia vaikutuksia vammaisten henkilöiden elämään. Ohjelman toteutuksessa tulee pitää huoli siitä, että vammaisille ihmiselle välttämättömiä palveluita ei karsita eikä esteettömyysnormeista tingitä. Suomen on lähes viimeisenä EU-maana ratifioitava YK:n vammaisten oikeuksia koskeva yleissopimus pikaisesti.

Lapsen oikeuksien näkökulmasta hallitusohjelma sisältää myönteisiä asioita, kuten lapsen edun ja perhemuotojen moninaisuuden ottaminen lapsi- ja perhepalveluohjelman lähtökohdaksi. Ohjelmassa mainittu, sinänsä tervetullut lapsi- ja perhevaikutusten arviointi olisi ollut tärkeää tehdä jo koulutuksen, varhaiskasvatuksen ja sosiaaliturvan leikkausten osalta. ”Leikkausten kielteiset vaikutukset kasautuvat erityisesti pienituloisille perheille sekä uhkaavat lasten oikeutta yhdenvertaiseen varhaiskasvatukseen ja koulutukseen. Lasten edun turvaaminen jää lyhyen tähtäimen säästöjen jalkoihin”, toteaa Mannerheimin Lastensuojeluliiton johtava asiantuntija Esa Iivonen.
Sukupuolten tasa-arvon edistämistä ei mainita lainkaan tavoitteena vaan todetaan miesten ja naisten olevan tasa-arvoisia. Tämä antaa ymmärtää, että hallitus näkee sukupuolten tasa-arvon jo toteutuneena asiana, vaikka Suomi on saanut YK:lta selkeitä moitteita ongelmista tasa-arvon toteutumisessa.

Hallitusohjelma painottaa sisäistä turvallisuutta. Ohjelmassa ei silti ole mainintaa naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisista toimenpiteistä. Naisiin kohdistuvan väkivallan ja perhe-väkivallan vastaisen Istanbulin sopimuksen toimeenpano ja sen osana turvakotien rahoituksen varmistaminen on ehdottomasti kirjattava hallituksen toimintasuunnitelmaan. ”Väkivaltaa ehkäisevillä toimenpiteillä saavutettaisiin sekä hyvinvointia että huomattavia säästöjä”, toteaa NYTKIS ry:n pääsihteeri Johanna Pakkanen.

Edellinen hallitus otti askeleita yritysvastuun edistämiseksi. Onkin suuri pettymys, ettei hallitusohjelma mainitse yritysvastuuta lainkaan. Yrityksille tulee tällä hallituskaudella asettaa sitova ihmisoikeuksia koskeva huolellisuusvelvoite.

Hallitusohjelmaan kirjattiin, että pakolaiskiintiö pidetään ainakin viime vuosien tasolla. Linjaus on valitettava, sillä maailmassa on tällä hetkellä eniten pakolaisia sitten toisen maailmansodan ja Välimerellä on hukkunut tuhansia pakolaisia ja siirtolaisia. Yhtenä ratkaisuna pidetään laillisten ja turvallisten maahantulokeinojen kehittämistä, jotta pakolaisten ei tarvitsisi turvautua vaarallisiin reitteihin. Suomen tulisi kantaa vastuuta pakolaisista osallistumalla komission ehdottamaan EU:n sisäiseen vastuunjakoon sekä kehittämällä EU:ssa aktiivisesti laillisia ja turvallisia maahantulon keinoja. Myös perheenyhdistäminen on turvallinen maahantulokeino pakolaisille, eikä sitä voi enää nykyisestä tiukentaa.

Me allekirjoittaneet järjestöt olemme vaatineet koko kevään ajan perus- ja ihmisoikeuksien toimintaohjelman valmistelua. Tätä edellytti myös edellinen eduskunta. Perus- ja ihmisoikeusohjelman laatiminen on kirjattava hallituksen tulevaan toimintasuunnitelmaan.

Inka Hetemäki, ohjelmajohtaja, Suomen Unicef ry
Frank Johansson, toiminnanjohtaja, Amnesty International Suomen osasto
Milla Kalliomaa, vt. pääsihteeri, Mannerheimin Lastensuojeluliitto
Antti Karanki, puheenjohtaja, Trasek ry
Kalle Könkkölä, toiminnanjohtaja, Kynnys ry
Marjaana Laine, toiminnanjohtaja, Pakolaisneuvonta ry
Pirkko Mahlamäki, pääsihteeri, Vammaisfoorumi ry
Päivi Mattila, pääsihteeri, Ihmisoikeusliitto ry
Johanna Pakkanen, pääsihteeri, Naisjärjestöt Yhteistyössä – Kvinnoorganisationer i Samarbete NYTKIS ry
Milla Pyykkönen, pääsihteeri, Naisasialiitto Unioni ry
Marita Ruohonen, toiminnanjohtaja, Suomen Mielenterveysseura ry
Hanna Heinonen, toiminnanjohtaja, Lastensuojelun Keskusliitto
Aija Salo, pääsihteeri, Seta ry
Riitta Särkelä, pääsihteeri, Ensi- ja Turvakotien Liitto ry
Olavi Sydänmaanlakka, toiminnanjohtaja, Mielenterveyden keskusliitto
Sonja Vartiala, toiminnanjohtaja, Finnwatch

Lisätiedot:
Päivi Mattila, pääsihteeri, Ihmisoikeusliitto, p. 050 5368195
Esa Iivonen, johtava asiantuntija, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, p. 050 4111 562
Johanna Pakkanen, pääsihteeri Naisjärjestöt Yhteistyössä – Kvinnoorganisationer i Samarbete NYTKIS ry, p. 050 469 6242
Kalle Könkkölä, toiminnanjohtaja, Kynnys ry, p. 0500 503 516

Tallennettu kategorioihin Ei kategoriaa | Kommentit pois päältä artikkelissa Hallituksen on sitouduttava ihmisoikeuksiin vahvemmin

Trasekin kevätkokous 2015

Trasek ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään perjantaina 29.5.2015, klo 18.

Kokouksen paikkana toimii Suomen Potilasliiton toimisto, osoitteessa Helsinginkatu 14 A 1, Helsinki.

Alla kokouskutsu. (jäsenille 15.5. postitetuissa kutsuissa oli väärät viikonpäivä ja toinen vuosiluvuista, tässä korjattu)

KUTSU Trasek ry:n sääntömääräiseen kevätkokoukseen 2015

Aika: Perjantai 29.5.2015 klo 18.00

Paikka: Suomen Potilasliiton toimisto, Helsinginkatu 14 A 1 Helsinki

Asialista:

1. Kokouksen avaus

2. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

3. Kokouksen työjärjestyksen hyväksyminen

4. Valitaan kokoukselle

– puheenjohtaja

– sihteeri

– pöytäkirjantarkastajat

– ääntenlaskijat

5. Käsitellään ja vahvistetaan vuosikertomus vuodelta 2014

6. Käsitellään ja vahvistetaan tilinpäätös vuodelta 2014 sekä luetaan toiminnantarkastajan lausunto

7. Päättää vastuuvapauden myöntämisestä yhdistyksen hallitukselle sekä muille tilivelvollisille

8. Sääntöjen mukaisesti käsiteltäväksi esitettyjen asioiden käsittely

9. Muut esille tulevat asiat

– Ilmoitusasiat

10. Kokouksen päättäminen

Tallennettu kategorioihin Ei kategoriaa | Avainsanoina , | Kommentit pois päältä artikkelissa Trasekin kevätkokous 2015

Ilmoittautuminen voimavaraleirille 2015 alkaa 18.5.

Voimavaraleiri järjestään jälleen taas kesän loppupuolella. Voimavaraleiri on Trasekin ja Transtukipisteen vuosittain järjestämä yhteisöllinen leiri. Tyypillisesti leirillä on keskusteltu osallistujia koskettavista aiheista erilaisten teemojen ympäriltä, minkä lisäksi leirin ohjelmaan on kuulunut myös liikuntaa, pelejä ja muuta hauskaa yhdessäoloa. Voimavaraleiri on tarkoitettu kaikille transihmisille, intersukupuolisille ja heidän läheisilleen.

Tänä vuonna leiri järjestetään 21.-23.8.2015 Oulun seudulla. Ilmoittautuminen leirille alkaa 18.5. klo 10.00 ja ilmoittautumislomakkeen löydät näiltä sivuilta kun ilmoittautumiset ovat alkaneet. Aikaisempina vuosina paikat ovat täyttyneet nopeasti, joten suosittelemme toimimaan ripeästi mikäli haluat päästä tämän vuoden voimavaraleirille.

Ilmoittautumislomake avautuu maanantaina 18.5. kello 10.00.

Ilmoittautumislomake löytyy osoitteesta: http://trasek.fi/leirille2015

Tallennettu kategorioihin Tapahtumat | Avainsanoina | Kommentit pois päältä artikkelissa Ilmoittautuminen voimavaraleirille 2015 alkaa 18.5.

TGEU:n kartta transihmisten oikeuksista 2015

Transgender Europe julkaisi selvityksen ja kartan Euroopan transihmisten oikeuksista vuonna 2015. Kyseisen selvityksen mukaan Suomessa ja muualla Euroopassa on vielä paljon tehtävää transihmisten ihmisoikeuksien osalta. Parannusta on kuitenkin myös tapahtunut, esimerkiksi viimeisen vuoden aikana Tanska ja Malta poistivat ensimmäisinä Euroopan maina psykiatrisen diagnoosin vaatimuksen sukupuolen juridisesta vahvistamisesta.

Uutinen:
http://tgeu.org/trans-rights-map-2015trans-people-lack-protection-and-recognition/

Kartta ja oikeudet maakohtaisesti:
http://tgeu.org/trans-rights-europe-map-2015/

Tallennettu kategorioihin Uutiset | Avainsanoina , | Kommentit pois päältä artikkelissa TGEU:n kartta transihmisten oikeuksista 2015

Hedelmöityshoitojen yhdenvertaisuudessa erävoitto

Hedelmöityshoitojen yhdenvertaisuudessa erävoitto – STM yrittää saada kuriin julkisia hedelmöityshoitoklinikoita, jotka kieltäytyvät hoitamasta sateenkaariperheitä

Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi tänään tiedotteen, jonka mukaan hedelmöityshoidon perusteet koskevat yhdenvertaisesti kaikkia, ja että hoidon antamisessa ei saa syrjiä eri ryhmiä. Ministeriö haluaa tiedotteellaan varmistaa, että sairaanhoitopiirit alkaisivat palvella myös naispareja, itsellisiä naisia ja transihmisiä, joilta hedelmöityshoidot on toistaiseksi pääasiassa evätty.

Sateenkaariperheet, Seta, Trasek ja Lapsettomien yhdistys Simpukka ovat tehneet asian eteen pitkäjänteistä vaikuttamistyötä vuosien ajan. Järjestöt ovat iloisia ministeriön selvästä linjauksesta ja toivovat, että syrjintä hedelmöityshoidoissa loppuisi ilman oikeustaisteluita.

”Julkisten hedelmöityshoitoklinikoiden ylilääkärit ovat laajasti vastustaneet palvelujen ulottamista sateenkaariperheille. Tätä laitonta syrjintää ovat aiemmin yrittäneet kitkeä Valvira, tasa-arvovaltuutettu ja eduskunnan oikeusasiamies. On hienoa, että nyt asiaan on saatu yksiselitteinen linjaus ministerin taholta”, Sateenkaariperheiden toiminnanjohtaja Juha Jämsä kertoo.

Koska valvontaviranomaisten toimet eivät muuttaneet tilannetta klinikoilla, peruspalveluministeri Susanna Huovinen uudisti hoitoja koskevan kiireettömän hoidon perusteet syksyllä 2014. Ministerin tavoitteena oli varmistaa, että sateenkaariperheet saavat hoitoja julkisilta klinikoilta ilman syrjintää, mukaan lukien inseminaatiohoidot lahjasoluilla. Sateenkaariperheet ry:n jäsenten kokemusten mukaan käytännöt eivät perusteiden uusimisenkaan jälkeen muuttuneet, joten ministeri lähetti joulukuussa kaikille klinikoille kirjeen, jossa pyysi klinikoita raportoimaan miten aikovat varmistaa, että syrjimättömyys toteutuu heidän toiminnassaan. Klinikoiden vastaukset osoittivat, että useat klinikat olivat edelleen jatkamassa vanhalla, syrjivällä linjalla uudesta ohjeistuksesta huolimatta.

Ministeriön tämänpäiväisessä tiedotteessa todetaan yksiselitteisesti, että hoidon antamisessa ei saa syrjiä eri ryhmiä, mikä koskee myös naispareja, yksittäisiä naisia, transsukupuolisia ja HIV-positiivisia henkilöitä. ”Erityisen merkittävää on, että tiedotteessa myös korostetaan, että hedelmöityshoitoa voidaan antaa, vaikka taustalla ei ole varsinainen hedelmättömyys. Ohjeistuksen mukaan esimerkiksi inseminaatiohoidot lahjasoluilla voivat olla perusteltuja, jos pariskunnalla tai yksilöllä ei ole omasta takaa kaikkia tarvittavia sukusoluja. Tämä on hyvin merkittävä kirjaus”, Jämsä toteaa.

Järjestöt suhtautuvat syrjinnän loppumiseen kuitenkin varauksella. Saattaa olla, että Suomessakin sateenkaariperheiden syrjintä hedelmöityshoidoissa loppuu vasta kanteluiden myötä, kuten Ruotsissa aikoinaan kävi. Klinikoiden syrjivistä käytännöistä onkin juuri tehty kanteluita uudelle yhdenvertaisuusvaltuutetulle.

STM:n tiedote > http://www.stm.fi/tiedotteet/tiedote/-/view/1907328#fi

Lisätiedot:

Juha Jämsä, toiminnanjohtaja, Sateenkaariperheet, p. 044 997 1956 (myös naisparien haastattelupyynnöt)

Anne Lindfors, toiminnanjohtaja, Lapsettomien yhdistys Simpukka, p. 040 1817 911

Aija Salo, pääsihteeri, Seta p. 050 309 8108

Antti Karanki, puheenjohtaja, Trasek p. 041 546 1565

Tallennettu kategorioihin Tiedotteet | Avainsanoina , , | Kommentit pois päältä artikkelissa Hedelmöityshoitojen yhdenvertaisuudessa erävoitto

Maltalle yksimielisesti maailman paras translaki – myös Suomeen vaaditaan lakiuudistusta

Maltan parlamentti hyväksyi keskiviikkoiltana yksimielisesti hallituksen esittämän edistyksellisen lain sukupuoli-identiteetistä, sukupuolen ilmaisusta ja kehon sukupuolipiirteistä*. Lakiuudistuksen myötä juridisen sukupuolensa voi korjata omalla ilmoituksella. Suomen translaki edellyttää sukupuolensa korjaavalta steriliteettiä, psykiatrista diagnoosia, avioliitosta luopumista ja 18 vuoden ikää. Amnestyn Suomen osasto, Ihmisoikeusliitto, Sateenkaariperheet, Seta ja Trasek vaativat Suomen translain pikaista muuttamista.

Maltan uusi laki toteuttaa itsemääräämisoikeuden sukupuoleen. Täysi-ikäinen voi ilmoittaa sukupuolensa viranomaisille itse. Alaikäisen puolesta hakemuksen tekee huoltaja, mutta lapsen omaa mielipidettä tulee kuulla prosessissa. Syntyvän lapsen sukupuolen määrittelemistä voi lain mukaan lykätä. Laissa myös kielletään tahdonvastainen, ei-lääketieteellinen sukuelinkirurgia intersukupuolisille lapsille. Lisäksi uusi laki säätelee sukupuolensa korjanneiden henkilöiden yksityisyyden suojaa ja pääsyä terveyspalveluihin.

”Maltan laissa erityisen hienoa on, että se lähtee ihmisen oikeuksista. Sen mukaan jokaisella on oikeus sukupuoli-identiteettinsä tunnustetuksi tulemiseen, persoonansa kehittämiseen sukupuoli-identiteettinsä mukaisesti, keholliseen koskemattomuuteen ja oikeuteen päättää kehostaan. Nämä ovat äärimmäisen tärkeitä oikeuksia, joiden pitäisi toteutua myös Suomessa”, Trasekin puheenjohtaja Antti Karanki toteaa.

”Suomenkin on korkea aika toteuttaa itsemääräämisoikeus. Translain muutos on jo valmisteltu, mutta nykyinen hallitus jätti esityksen tekemättä eduskunnalle. Steriliteetin ja naimattomuusvaatimuksen lisäksi laista on poistettava vaatimus psykiatrisesta diagnoosista ja 18 vuoden ikäraja. Turha kytkös juridisen sukupuolen vahvistamisen ja terveydenhuollon hoitojärjestelmän väliltä on poistettava”, Setan pääsihteeri Aija Salo sanoo. Amnesty Internationalin Suomen osasto on selvittänyt puolueiden kantoja translakiin. SDP, keskusta, vasemmistoliitto, vihreät ja RKP ovat ilmoittaneet kannattavansa lain muuttamista.

Maltan historiallista päätöstä edelsi ihmisoikeusaktivistien, erityisesti MGRM-järjestön, vuosien työ asenteiden muuttamiseksi ja oikean tiedon levittämiseksi sukupuolen moninaisuudesta. Ratkaisevaa oli kansalaisoikeuksista vastaavan ministerin Helena Dallin aktiivinen toiminta sekä pääministeri Joseph Muscatin vahva tuki. Lupaus translain muuttamisesta oli osa työväenpuolueen vaalikampanjaa 2013.

*GIGESC eli gender identity, gender expression ja sex characteristics

Lisätiedot:

Antti Karanki, puheenjohtaja, Trasek, p. 041 546 1565
Niina Laajapuro, ihmisoikeustyön johtaja, Amnestyn Suomen osasto, p. 044 555 4911
Päivi Mattila, pääsihteeri, Ihmisoikeusliitto, p. 050 536 8195
Juha Jämsä, toiminnanjohtaja, Sateenkaariperheet, p. 044 997 1956
Aija Salo, pääsihteeri, Seta, p. 050 309 8108

Tallennettu kategorioihin Ei kategoriaa | Kommentit pois päältä artikkelissa Maltalle yksimielisesti maailman paras translaki – myös Suomeen vaaditaan lakiuudistusta

Kansanedustajaehdokkailta vahva kannatus itsemääräämisoikeudelle sukupuoleen

Järjestöt haluavat ihmisoikeuksista vaalikysymyksen

Neljä ihmisoikeusjärjestöä järjesti keskiviikkona Helsingissä valtakunnallisen vaalipaneelin seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen ihmisoikeuksista. Tilaisuudessa käsiteltiin muun muassa translakia, turvapaikanhakijoita ja mahdollisuutta vahvistaa lapselle useampia kuin kaksi vanhempaa.

Kaikki panelistit kristillisdemokraatteja lukuun ottamatta kannattivat itsemääräämisoikeutta sukupuoleen. Tämä tarkoittaisi, että juridisen sukupuolen vahvistamiseksi ei enää edellytettäisi mm. ja pitkiä tutkimuksia, vaan sukupuolimerkinnän voisi korjata maistraattiin tehtävällä ilmoituksella. Johan Ekman (r.) totesi, että juridinen ja lääketieteellinen sukupuolen korjaus on erotettava toisistaan. Tapio Huttula (kesk.) sanoi haluavansa translakiuudistuksen hallitusohjelmaan. Kokoomus, kristillisdemokraatit ja perussuomalaiset ovat Amnestyn puoluekyselyssä ilmoittaneet vastustavansa lakiuudistusta.

Viimeaikaisten tutkimusten mukaan erityisesti transnuoret kokevat itsensä usein näkymättömiksi koulussa ja muussa yhteiskunnassa. ”Translaki suojaisi nimenomaan lapsia ja nuoria, kun he tulisivat näkyviksi esimerkiksi koulussa. Ammattilaiset tarvitsevat pelisäännöt – nyt sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuudesta ei aina osata puhua”, Jani Toivola (vihr.) sanoi. Perheoikeuksista paneelissa käsiteltiin muun muassa äitiyslakia ja mahdollisuutta vahvistaa lapselle useampia kuin kaksi juridista vanhempaa. ”Äitiyslaki ei ole keltään pois vaan vahvistaa lasten oikeuksia”, Pilvi Torsti (sd.) totesi.

Kaikki ehdokkaat kristillisdemokraatteja lukuunottamatta ilmoittivat kannattavansa Suomeen toimintaohjelmaa sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksien edistämiseksi. ”Ratkaisevaa on, mitä todella tehdään ja osoitetaanko toimintaan myös resurssit”, penäsi Vasemmistoliiton Mai Kivelä. Kokoomuksen Jaana Pelkosen mukaan on ihme, ettei tällaista ohjelmaa jo ole. ”Myös muiden ryhmien ihmisoikeuksia ja yhdenvertaisuutta tulee edistää ihmisoikeusohjelmalla”, totesi Ritva Elomaa (ps.).

”Puolueiden välillä on eroja, mutta myös useimpien puolueiden sisällä ehdokkaiden kannoissa on suuria eroja. Vaadimmekin, että puolueet sitoutuvat eduskuntavaaleissa selvästi sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen ihmisoikeuksiin”, Setan puheenjohtaja Panu Mäenpää sanoo.

Kohti sateenkaarevaa Suomea -paneeliin Kirjasto 10:ssä Helsingissä osallistuivat eduskuntapuolueiden kansanedustajaehdokkaat Johan Ekman (r.), Ritva Elomaa (ps.), Tapio Huttula (kesk., sit.), Mai Kivelä (vas.), Asmo Maanselkä (kd.), Jaana Pelkonen (kok.), Jani Toivola (vihr.) sekä Pilvi Torsti (sd.). Tilaisuutta oli kuuntelemassa yli 100 henkilöä. Vilkasta keskustelua käytiin myös Twitterissä aihetunnisteella #SateenkaariSuomi.

Lisätiedot:

Katariina Heikkinen, sukupuoleen ja seksuaalisuuteen perustuvan syrjinnän asiantuntija, Amnesty, p. 044 709 6925
Panu Mäenpää, puheenjohtaja, Seta ry, p. 050 301 1332
Antti Karanki, puheenjohtaja, Trasek ry, p. 041 546 1565
Elina Laavi, puheenjohtaja, Sateenkaariperheet ry, p. 050 513 7765

Tallennettu kategorioihin Tiedotteet | Avainsanoina , | Kommentit pois päältä artikkelissa Kansanedustajaehdokkailta vahva kannatus itsemääräämisoikeudelle sukupuoleen

WPATH: Kaikilla oikeus sukupuolen juridiseen tunnustamiseen

World Professional Association for Transgender Health (WPATH) on ottanut kantaa kaikkien ihmisten oikeuden puolesta saada laillinen tunnustus omalle sukupuolelleen. Sukupuolen juridinen vahvistaminen ei tulisi olla millään tavalla riippuvainen henkilön mielenterveydellisestä tai lääketieteellisestä hoidosta tai diagnoosin saamisesta.

Sukupuolen juridinen tunnustaminen on monille edellytys työn tai terveydenhoidon saamiseksi sekä turvallisen matkustamisen mahdollistamiseksi. Myös X merkinnän mahdollistaminen on suositeltavaa, koska mies ja nainen eivät välttämättä riitä kuvaamaan kaikkien sukupuolta.

WPATHin kannanotto kokonaisuudessaan:

http://www.wpath.org/uploaded_files/140/files/WPATH Statement on Legal Recognition of Gender Identity 1-19-15.pdf

Tallennettu kategorioihin Uutiset | Avainsanoina | Kommentit pois päältä artikkelissa WPATH: Kaikilla oikeus sukupuolen juridiseen tunnustamiseen

Järjestöt vaativat toista kansallista ihmisoikeusohjelmaa

Ryhtiä Suomen ihmisoikeuspolitiikkaan – järjestöt vaativat toista kansallista ihmisoikeusohjelmaa

Allekirjoittaneet järjestöt vaativat, että Suomi tekee toisen kansallisen perus- ja ihmisoikeuksien toimintaohjelman. Tätä suosittavat myös eduskunnan perustuslakivaliokunta ja lakivaliokunta ihmisoikeusselontekoa koskevissa lausunnoissaan.

”Perus- ja ihmisoikeuksien edistämisen yksi konkreettinen keino on tavoitteellinen kansallinen perus- ja ihmisoikeuksien toimintaohjelma. Ohjelma on kirjattava tulevan hallituksen strategisiin linjauksiin”, sanoo Ihmisoikeusliiton pääsihteeri Päivi Mattila.

Suomen hallitus teki ensimmäisen kansallisen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelman vuosille 2012-2013. Ohjelman laatiminen oli tärkeä signaali siitä, että perus- ja ihmisoikeudet ovat tärkeitä ja sitovat Suomea myös kotimaassa.

Ensimmäisen ohjelman myötä esimerkiksi oikeusturvaan on saatu rakenteellisia parannuksia. Varsinaisen ohjelman lisäksi valtioneuvosto perusti vuonna 2012 ministeriöiden perus- ja ihmisoikeusyhteyshenkilöiden verkoston seuraamaan ohjelman toteutumista. Verkosto on ryhdittänyt viranomaisten työtä ja ministeriöiden keskinäistä keskustelua ihmisoikeusasioissa. Oikeusministeriö asetti ensimmäistä ohjelmaa valmistelemaan ja toimeenpanoa seuraamaan myös kansalaistoimijoiden paneelin. Mukana oli kansalaisjärjestöjä ja ihmisoikeuksiin keskittyviä viranomaistahoja kuten tasa-arvo- ja vähemmistövaltuutetut. Ministeriöiden verkoston ja paneelin yhteiskokoukset lisäsivät dialogia viranomaisten ja järjestöjen välillä.

Ensimmäisessä ohjelmassa oli myös keskeisiä puutteita, kuten monien keskeisten oikeuskysymysten – esimerkiksi taloudellisten oikeuksien, työelämänoikeuksien ja ulkomaalaisten oikeusturvan – vähäinen huomioiminen. Ensimmäinen ohjelma keskittyi jo olemassa olevien hankkeiden toteuttamiseen uusien avauksien sijaan. Huomattava ongelma oli myös resurssien puute ja hankkeiden hajanaisuus.

Kansalaistoimijoiden paneelin arvio ja suositukset ensimmäisestä ohjelmasta sekä Tampereen yliopiston hallintotieteiden laitoksen ohjelmasta tekemä evaluaatio suosituksineen tarjoavat erinomaisen pohjan paremman toisen ohjelman tekemiseen. Ihmisoikeuksien edistäminen vaatii pitkäjänteistä työtä. Ensimmäisen ohjelman aikana tehty työ valuisi hukkaan, mikäli uutta ohjelmaa ei valmistettaisi.

Toisen ohjelman on syytä perustua kansainvälisten ihmisoikeussopimusten ja sopimusvalvontaelinten Suomelle antamien suositusten nopeaan täytäntöön panoon. Niiden lisäksi Suomella on hyvät edellytykset rakentaa kunnianhimoinen ohjelma, joka tuo ihmisoikeusnäkökulman tulevan hallituksen tavoitteisiin. Ihmisoikeudet kuuluvat niin työllisyyden, talouskasvun, yhdenvertaisuuden kuin terveyden ja koulutuspolitiikan keskeisiin elementteihin.

Helsingissä 3.2.2015

Inka Hetemäki, ohjelmajohtaja, Suomen Unicef ry
Olli Joensuu, pääsihteeri, Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry
Frank Johansson, toiminnanjohtaja, Amnesty International Suomen osasto
Milla Kalliomaa, vt. pääsihteeri, Mannerheimin Lastensuojeluliitto
Antti Karanki, puheenjohtaja, Trasek
Kalle Könkkölä, toiminnanjohtaja, Kynnys ry
Marjaana Laine, toiminnanjohtaja, Pakolaisneuvonta ry
Pirkko Mahlamäki, pääsihteeri, Vammaisfoorumi
Päivi Mattila, pääsihteeri, Ihmisoikeusliitto
Johanna Pakkanen, pääsihteeri, Naisjärjestöt Yhteistyössä – Kvinnoorganisationer i Samarbete NYTKIS ry
Marita Ruohonen, toiminnanjohtaja, Suomen Mielenterveysseura
Seppo Sauro, toiminnanjohtaja, Lastensuojelun Keskusliitto
Aija Salo, pääsihteeri, Seta
Olavi Sydänmaanlakka, toiminnanjohtaja, Mielenterveyden keskusliitto

Lisätiedot:

Päivi Mattila, pääsihteeri, Ihmisoikeusliitto puh. 050-5368195

Kansallisen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelman 2012-13 arviointi. Oikeusministeriö 19/2014

Perus- ja ihmisoikeustoimijoiden paneelin lausunto Suomen ihmisoikeuspolitiikasta ja sen seurannasta sekä valtioneuvoston perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelmasta

Tallennettu kategorioihin Tiedotteet | Avainsanoina | Kommentit pois päältä artikkelissa Järjestöt vaativat toista kansallista ihmisoikeusohjelmaa