Muunsukupuolisten hoitolinjauksista

LAUSUNTO 17.8.2018

Trasekin tietoon tuli syksyllä 2017, että Helsingin ns. transpoliklinikalla oli vaikeuksia saada lähetteitä leikkaus- ja hormonihoitoon, jos oli muunsukupuolinen (ts jos oli saanut diagnoosin F64.8). Hoitotaho viittasi tutkimustiedon puutteeseen mitä tulee muunsukupuolisten ihmisten hoitotarpeisiin. Elokuussa 2018 ylilääkäri vaihtui Tampereen transpolilla, jolloin Tampereelle tuli sama linjaus. Näin ollen tällä hetkellä kukaan ainakaan avoimesti muunsukupuolinen (F64.8 -diagnoosilla) ei saa enää uusia lähetteitä hormoni- tai leikkaushoitoon.

Onkin totta, että mitään käypä hoito -ohjetta ei ole olemassa. Kansainväliset tutkimukset ja suositukset, muun muassa Suomeenkin tuloaan tekevä ICD-11 tunnustavat kuitenkin muunsukupuolisuuden ja muunsukupuolisten potilaiden fyysisistä hoidoista kokeman hyödyn. Dysforia on yhtä todellinen riippumatta diagnoosista ja ICD-11:kin puhuu enemmän dysforiasta, kuin sukupuoli-identiteetistä. Yhteisössä on taas pitkään ollut tiedossa, että jokaisen transihmisen kokema kehoristiriita on erilainen ja vaatii omanlaisensa hoidon, diagnoosista tai identiteetistä riippumatta. Tämä ei ole transihmisen patologisointia, vaan yksilölähtöistä, laadukasta ja läpinäkyvää hoitoa. Luonnollisesti niille transihmisille, jotka eivät kaipaa fyysisiä hoitoja näitä ei tule myöskään toteuttaa, diagnoosista riippumatta, transidentiteetin patologisoinnin välttämiseksi.

Nbflag8

Muunsukupuolisuuslippu (kuvan lähde: Gender Wiki)

Kaikilla transsukupuolisilla on samat hoitovaatimukset, identiteetistä riippumatta: hoidon tulee olla yksilöllistä, perustua yksilön tarpeisiin ja hoitopäätösten tulee olla läpinäkyviä ja tapahtua yhteistyössä hoidettavan kanssa. Diagnostiikassa ja hoidossa ei pidä keskittyä siihen, mikä on sukupuoli, vaan siihen, millaisia hoitoja tarvitsee. Halu korjaushoitoihin on nähtävä osana itsemääräämistä ja oman identiteetin vahvistamista, ei psykopatologisena oireena. Lääketieteellinen hoito ei siis tarkoita transihmisen medikalisoimista. Ymmärrämme, että ihmismäärän 17-kertaistuttua transpoleilla resurssipuute aiheuttaa ongelmia, mutta on myös tärkeä huomata, että resurssipuute ei oikeuta kohdentamaan säästötoimia vain tiettyyn potilasryhmään. Sen sijaan Trasek kiittää työstä mitä transpolien henkilökunta on tehnyt omien organisaatioidensa sisällä resurssipulan esilletuomiseksi ja toivomme hartaasti, että tämä työ jatkuu, kunnes tarvittavat resurssit on varmistettu.

Trasek peräänkuuluttaa myös avointa kommunikaatiota linjasta etujärjestöjen ja muiden relevanttien tahojen kanssa. Lisäksi Trasek on keskustellut vastuuministeri Saarikon kanssa ja toivoo, että ministeriö vaikuttaa myös hoitoasetukseen, jotta tasa-arvoinen pääsy hoitoon oireen, eli kehoristiriidan, perusteella identiteetin sijaan varmistettaisiin.

Hallituksen puolesta:
Puheenjohtaja Panda Eriksson
puheenjohtaja(a)trasek.fi tai fb

Lyhyesti vaatimukset:
-Hoidon tulee olla yksilöllistä, perustua yksilön tarpeisiin ja hoitopäätösten tulee olla läpinäkyviä ja tapahtua yhteistyössä hoidettavan kanssa
-Diagnostiikassa ja hoidossa ei pidä keskittyä siihen, mikä on sukupuoli, vaan siihen, millaisia hoitoja potilas/hoidettava tarvitsee.
-Halu korjaushoitoihin on nähtävä osana itsemääräämistä ja oman identiteetin vahvistamista, ei psykopatologisena oireena.
-Resurssien riittävyys varmistettava, jotta potilaat eivät kärsi hallinnollisista syistä (jonoista).
-Avointa kommunikaatiota hoitolinjasta etujärjestöjen ja muiden relevanttien tahojen kanssa

Tallennettu kategorioihin Ei kategoriaa | Kommentit pois päältä artikkelissa Muunsukupuolisten hoitolinjauksista

Linjaukset alaikäisten henkilöiden juridisen sukupuolen vahvistamisesta sekä lääketieteellisistä hoidoista         

Trasek ry:n linjaukset alaikäisten henkilöiden juridisen sukupuolen vahvistamisesta sekä lääketieteellisistä hoidoista

Transihmisten hoitoparadigma on maailmanlaajuisesti muuttunut ja on vielä muuttumassa. Suomessa on viime aikoina vaadittu translain kokonaisuudistusta huomioiden alaikäiset henkilöt: nuoret ja lapset. Muun muassa Maailman lääkäriliitto otti kantaa vuonna 2015 ja esitti, että transihmisten valintoja tulee kunnioittaa sekä että jokaisella on oikeus määrittää oma sukupuolensa. Suomessa myös Ihmisoikeusvaltuuskunta on monien ihmisoikeustoimijoiden tapaan ottanut kantaa lainsäädännön uudistamiseksi ihmisoikeusperusteiseksi. Myös Lapsiasiavaltuutettu on käsitellyt alaikäisen (lapsen tai nuoren) itsemääräämisoikeutta sukupuoleen Pyöreän pöydän keskustelussa vuonna 2017. Lapsella on myös itsemääräämisoikeus hänen asioidessaan terveydenhuollossa.

Juridinen sukupuoli

Trasek ry kannattaa mallia joka on lähellä Norjan lainsäädännön mukaista käytäntöä. 

Trasek suosittelee, että kaikki yli 15-vuotiaat voivat saada sukupuolen juridisesti korjatuksi omalla ilmoituksellaan. Myös alle 15 -vuotiaat voisivat vahvistaa juridinen sukupuolensa huoltajan/huoltajien luvalla ja ratkaisua tehtäessä lasta pitää kuulla hänen ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti. 

Mikäli vanhemmilla on haluttomuutta tai kykenemättömyyttä luoda nuorelle turvallista kasvuympäristöä, on oltava mahdollisuus lastensuojelullisille toimenpiteille ja lastensuojelun ammattilaisilla tulisi olla oikeus tehdä hakemus lapsen pyynnöstä, mikäli huoltaja tai huoltajat kieltäytyvät. On huomioitava, että tämä koskee juridista sukupuolenkorjausta, eikä tämä ole sidoksissa lääketieteellisiin hoitoihin. 

Sosiaalinen transitio

Sosiaalisen transitio sukupuoliristiriidan takia tulisi olla mahdollista toteuttaa sitä toivovalle transkokemuksen omaavalle lapselle. Sosiaalisessa transitiossa voi nimi ja juridinen sukupuoli olla muutettu lapsen identiteettiä vastaavaksi, mikäli se lainsäädännöllisesti olisi mahdollista, tai lapsesta muuten käytetään hänen toivomaansa etunimeä. Trasek ry:n kanta on, että lapselle on suotava oikeus olla oma itsensä, ilmaista sukupuoltaan sen mukaan, miten hän sen itse kokee, sekä taattava turvallinen ympäristö, jossa lapsi hyväksytään itsenään ja jossa lapsi voi puhua vapaasti näistä teemoista Tämä tarkoittaa kannustavaa ja avoimesti suhtautuvaa perhettä ja ympäristöä. Joillakin lapsilla sukupuolikokemus saattaa kestää vain melko lyhyen aikaa, mutta monilla kyseessä on aikuisuuteen asti kestävä kokemus, jolloin nuori yleensä toivoo hoitoja puberteetin alettua.

Lääketieteellinen tutkimus

Nuoret pääsevät stm:n asetuksen mukaisiin kahdessa yliopistosairaalassa sijaitseviin tutkimusyksikköihin, jotka tutkivat sukupuoli-identiteettiristiriitaa, vasta aikaisintaan 13-vuotiaina. Tarkoitus on diagnosoida transsukupuolisuus. Nuorten tutkimukset tehdään nuorisopsykiatriassa ja sinne pääsyn alaikäraja on yleensä 14 vuotta.

Trasek ry:n mielestä tämä ikäraja voi olla monessa tapauksessa liian korkea. Transnuorelle kolmeentoista ikävuoteen odottaminen on todella pitkä odotusaika, sillä tuona aikana monet syntymässä määritellylle sukupuolelle tyypilliset piirteet ovat jo saattaneet kehittyä. Olisi perusteltua, että hyvin nuorena vuosia kestänyttä sukupuoliristiriitaa kokenutta lasta olisi tukemassa ja hänen kehitystään seuraamassa taho, jolla olisi tietoa ja ymmärrystä hoitokäytännöistä ja -ajankohdista, jolloin lapsen tutkimuksen alku ei viivästyisi ja mahdollinen hormoniblokkerihoito voitaisi aloittaa yksilöllisesti tarpeen mukaan tutkimusvaiheen aikana tai jälkeen jo ennen nuorisopsykiatriaan pääsyn ikärajoja. 

Lääketieteellinen hoito

Trasek ry:n kanta on, että nuorten hoitoja sukupuoliristiriitaan ei pidä nähdä joko- tai -tilanteena, vaan tulee löytää jokaisen potilaan tarpeiden mukainen yksilöllinen hoitomalli eli nuorella tulee olla lähtökohtaisesti mahdollisuus aloittaa ns. hormoniblokkerihoidot yksilöllisen tarpeen mukaan. Hormoniblokkereilla lykätään puberteetin alkamista ja estetään syntymässä määritellylle sukupuolelle ominaisten piirteiden kehittyminen liian huomattaviksi joka voi aiheuttaa kaltoinkohtelua, syrjintää ja leimautumista. Hormoniblokkerihoidot antavat nuorelle mietintäaikaa ja mahdollistavat aikaa lisäselvitysten tekemiselle, joten tämä on nähtävissä myös nuorta suojaavana toimenpiteenä. 

Nuorten sukupuoliristiriitoja hoitavien tahojen ylilääkärit Kaltiala-Heino, Suomalainen ja nuorisopsykiatrian linjajohtaja Klaus Ranta ovat todenneet (Helsingin Sanomat 14.1.2018) , että transsukupuolisille alaikäisille hormonaaliset hoidot ovat yksilöllisesti arvioituna mahdollisia ja että Suomessa toimitaan kansainvälisten suositusten mukaan, kuten muissakin Euroopan maissa. Kansainvälisillä suosituksilla tarkoitetaan WPATH (World Professional Association for Transgender Health) hoitosuosituksen 7. versiota, jonka mukaan nuori mm. voidaan lähettää puberteettia jarruttaviin hormonihoitoihin sukupuoliristiriidan lievittämiseksi. WPATH:n hoitosuosituksissa on kohta, jossa ilmaistaan yksiselitteisesti, että hormoni- ja operatiiviset hoidot ovat tarpeen joillekin nuorille.

Hormoniblokkerihoitoa varten biologisen murrosiän tulee olla käynnistynyt. Normaalin murrosiän alkamisen vaihteluväli on suuri, 8–13,5-vuotta.  Vastakkaisen hormonihoidon aloittamiseen ikärajana pidetään 16 vuotta. Monella nuorella nykyisin puberteetti saattaa alkaa jo noin 10 vuoden ikäisenä, joten hormoniblokkerihoidon aikaisin mahdollinen aloitusaika on saattanut mennä jo monilla ohi ennen tutkimukseen pääsyä tai tutkimuksien loppua. Joillakin blokkerihoito on aloitettu myöhemmin puberteetissä, kun nuoren käymä tutkimusvaihe on ohi, lähinnä estämään luontaista hormonituotantoa oman hormonitoiminnan jo alettua.

Tutkimusten mukaan (mm. Alanko 2014) transnuorten itsensä vahingoittamisen ja jopa itsemurhayritysten esiintyvyysprosentti on hälyttävän korkea. Hoitamaton sukupuoliristiriita tuottaa kärsimystä ja maksaa yhteiskunnalle moninkertaisesti enemmän kuin ajoissa käynnistetty hoito.

 

Trasek ry:n Julian Honkasalo puhuu huomenna 25.4. Transihmisten oikeuksien ja hyvinvoinnin parantaminen -seminaarissa Pikkuparlamentissa. Tapahtuma streamataan livenä Seta ry:n Youtube-kanavalla. Lisätietoja antaa puheenjohtaja Panda Eriksson, puheenjohtaja(a)trasek.fi

Tallennettu kategorioihin Julkaisut, Kirjoitukset, Tiedotteet | Avainsanoina , , , | Kommentit pois päältä artikkelissa Linjaukset alaikäisten henkilöiden juridisen sukupuolen vahvistamisesta sekä lääketieteellisistä hoidoista         

Kela vaatii selvitystä testosteronivalmistereseptin tarpeellisuudesta perustoimeentulotukea varten

Radikaalia mielenterveyttä -blogissa julkaistiin 13.4.2018 kirjoitus transihmiseltä, jolta Kelaa vaatii selvitystä, sillä hänen testosteronivalmistereseptin tarpeellisuuteen ei sellaisenaan uskota ja näin ollen hänen perustoimeentulohakemuksensa ei mennyt läpi.

”Perustoimeentulotukihakemuksesi tullaan jatkossa hylkäämään testosteronivalmisteiden osalta, ellet esitä sellaista hyvän hoitokäytännön mukaista lääketieteellisesti perusteltua selvitystä, jonka perusteella testosteronivalmisteet ovat sairautesi hoidon kannalta tarpeellisia ja välttämättömiä. Hoidon tarpeellisuuden ja välttämättömyyden selvittämiseksi pyydämme sinua toimittamaan hoitavan lääkärin laatiman lisäselvityksen.”

Vastaava poli viittaa Omakantaan. Omakannasta saa toki erikseen sairauskertomukset, jotka eivät missään nimessä kaikkine yksityiskohtineen kuulu Kelalle, tai diagnoosilistoja ja lähetemerkintöjä, josta diagnoosi ja sen tarpeellisuus käyvät ilmi. Näistä ei kuitenkaan saa Kelan kaipaamaa ”lääketieteellisesti perusteltua selvitystä”, jonka pitäisi tulla suoraan hoitavalta lääkäriltä, eli hormonipolilta/naikkarilta.

On huomautettavaa, että transsukupuolisen hormonihoito on ns. off label -hoitoa, vaikka vakiintunut käytäntö onkin. Tämä tarkoittaa, että hormonivalmisteita ei ensisijaisesti käytetä ”transsukupuolisuuden hoitoon”. Onhan Kela erityiskorvattavuuskin muotoiltu niin, että kyseessä on ”sukurauhasten vajaatoimintaa” – niinkin sen voi ilmaista, jos kyseessä on tilanne, jossa ko. sukurauhasia ei ole ollenkaan.

Asiasta on tuoreita eduskunnan oikeusasiamiehen ratkaisuja, jossa käsitellään kilpirauhas- ja ADHD-lääkitystä, mutta samoin sanamuodoin. EOA ratkaisi asian aikaisemmin Kelan tappioksi ja vaati lisäksi selvitystä.

Kyseessä on ihmisen toimeentulo. On pelottavaa, että lääkkeiden tarpeellisuudessa Kela ohittaa lääkäreiden arvion – vaarassa on yksityisyyden lisäksi terveys ja pahimmillaan henki. Kelalla ei ole minkäännäköisiä valtuuksia tehdä lääketieteellisiä päätöksiä.

Trasek on valmis avustamaan parhaansa mukaan esimerkiksi kantelun kirjoittamisessa ja kehotammekin ottamaan yhteyttä osoitteeseen tarvittaessa neuvonta at trasek piste fi.

Tallennettu kategorioihin Ei kategoriaa | Kommentit pois päältä artikkelissa Kela vaatii selvitystä testosteronivalmistereseptin tarpeellisuudesta perustoimeentulotukea varten

Vastine Seurakuntalaisen artikkeliin

Seurakuntalainen julkaisi 14.2. Jenni Revon artikkelin ”Monet katuvat sukupuolenvaihdostaan, mutta siitä ei saa puhua julkisesti”. Koska juttu perustui pitkälti yksittäisten ihmisten lausuntoihin, kokee Trasek ry tärkeäksi nostaa esille vertaisarvioituja tutkimuksia aiheesta. Keskeinen tutkimustulos on, että sukupuolenkorjausprosessi parantaa huomattavasti elämänlaatua. N. 85 % hoidetuista potilaista koki sukupuoliristiriidan helpottuneen hoitojen seurauksena. (Murad et al 2010.) Transsukupuolisten itsemurhayritystilastot ovat masentavaa luettavaa: 40 % hoitamattomista sukupuolidysforiasta kärsivistä suomalaisista nuorista on harkinnut tai yrittänyt itsemurhaa (Alanko 2014). Hoito vähentää itsemurha- ja syrjäytymisriskiä ja on siis varsin tuloksellista. Laajassa saksalaisseurannassa todetaan, että ns. takaisintransitiot ovat erittäin harvinaisia, eikä niiden määrä ole lisääntynyt viime vuosina. Hoidetuista potilaista 0,4 % oli kokenut katumusta, mutta se liittyi sukupuolenkorjaushoidolla saatuun tulokseen, eikä identiteettikokemuksen muuttumiseen.

Menneisyydessä käytetyt ”eheytysterapiat”, joihin Repo viittaa esittämällä McHugh’n mielipiteen, joilla sukupuoliristiriidasta kärsiviä henkilöitä yritettiin ”hoitaa”, on todettu tehottomiksi ja psyykkistä kärsimystä lisääviksi. Amerikan Psykiatriyhdistys pitää ”hoitomuotoa” epäeettisenä. Repo on oikeassa kirjoittaessaan, että WHO on uusimassa tautiluokitusta, sillä käsitys transsukupuolisuudesta on muuttunut. 10 milj. lääkäriä edustava Maailman lääkäriliitto antoi 2015 julkilausuman, jossa todettiin ettei transsukupuolisuus ei ole sairaus tai häiriö ja että jokaisella on oikeus määrittää oma sukupuolensa.

Itsemäärämisoikeuteen perustuva translaki on jo otettu käyttöön Norjassa ja Tanskassa. Suomi onkin saanut YK:n UPR-prosessissa useilta mailta suosituksen uudistaa translakia. Myös Suomen kansallinen ihmisoikeusvaltuuskunta esitti kannanotossaan 2017, että Suomen hallituksen on edistettävä translain uudistamista.

Clarissa Jäärni sekä hallitus 2017
Trasek ry

Tallennettu kategorioihin Ei kategoriaa | Avainsanoina , , , | Kommentit pois päältä artikkelissa Vastine Seurakuntalaisen artikkeliin

Trasekin vuosikokous 2018

Trasekin vuosikokouskutsu julisteena

Tallennettu kategorioihin Tapahtumat, Tiedotteet, Uutiset | Avainsanoina , | Kommentit pois päältä artikkelissa Trasekin vuosikokous 2018

Mediassa paljon sukupuoliteemaa esillä tällä viikolla!

Tällä viikolla on julkaistu useita juttuja sukupuolen korjaamiseen, sukupuoltaan pohtivien lasten ja nuorten tukemiseen ja translakiin liittyen. Trasekin ja Setan translakikampanjan vaatimuksena on translain kokonaisuudistus itsemääräämisoikeutta kunnioittaen ja tavoite koskee myös alaikäisiä.

Katso kampanjamme tuorein video transnuorista Santeri ja Tyler ja kuule mitä heillä on sanottavaa!

 

Tänään julkaistun Taloustutkimuksen tekemän selvityksen mukaan 71 % suomalaisista hyväksyisi ja tukisi lastaan, jos tämä ilmoittaisi olevansa toista sukupuolta kuin on syntymässä määritelty. Kyselyn mukaan 17 % kertoi, että olisi pettynyt lapsen ajatuksiin, mutta ei näyttäisi sitä lapselleen. Vain viisi prosenttia ei hyväksyisi, jos lapsi kyseenalaistaisi sukupuolensa. Tutkimusta varten haastateltiin lähes tuhat 15-79 -vuotiasta suomalaista.

Kouluterveyskyselyn mukaan jopa 5 prosenttia suomalaisnuorista kokee sukupuolensa muuksi kuin selkeästi tytöksi tai pojaksi. Sukupuoltaan pohtivien, transnuorten ja muunsukupuolisten nuorten yhteydenottojen määrä on kasvanut niin Trasekilla ja Setan Transtukipisteellä kuin nuoria hoitavilla transpoleillakin. Tiedon lisääntyminen sukupuolen moninaisuudesta ja tieto vanhempien mahdollisesti myönteisestä suhtautumisesta auttaa lapsia ja nuoria varhaisemmassa vaiheessa kertomaan sukupuolta koskevista asioistaan läheisilleen.

”Mä saan tosi paljon tukea läheisiltä ja kavereilta, että mä voin olla oma itteni ja kukaan ei tuomitse mua enää. Kaikki on tosi sujut sen kanssa, että mä oon transsukupuolinen”, sanoo 17-vuotias transmies Santeri.

Ikärajan laskeminen vähentää väärin sukupuolittamista

Translain muuttaminen on yksi askel nuorten hyvinvoinnin ja oikeuksien parantamiseksi. Myös nuorille kuuluu oikeus päättää omasta juridisesta sukupuolestaan sekä saada sellaisia sukupuolta vahvistavia ja kasvurauhaa antavia hoitoja kuin kokee tarvitsevansa. Erityisesti nuoret ovat Suomessa kaivanneet murrosikää siirtäviä hormoniblokkerihoitoja, joiden saatavuus Translasten ja -nuorten perheet ry:n mukaan on olematon.

Setan ja Trasekin mukaan translaissa oleva sukupuolen juridisen vahvistamisen ikärajaa tulee laskea 18-ikävuodesta reilusti. Lääketieteellinen ja juridinen sukupuolen korjaaminen tulee myös erottaa toisistaan. Kun juridinen sukupuoli vastaa lapsen tai nuoren kokemaa sukupuolta, vähentää se lapsen väärin sukupuolittamista, vaikka päätökset hormonihoidoista tai muista sukupuolen korjaushoidoista odottaisivatkin.

Translaki mahdollistaa tällä hetkellä sukupuolen juridisen vahvistamisen vain kahteen juridisista sukupuolista. Muunsukupuolisten tai sukupuoltaan määrittämättömien nuorten tarve tulla nähdyksi ja tunnustetuksi omassa sukupuolessaan vaatii myös muunlaisia lainsäädännöllisiä muutoksia, jotta ihmisoikeudet ja itsemäärittely toteutuvat Suomessa.

”Mun mielestä myös alle 18-vuotiaiden pitäis saada päättää omasta juridisesta sukupuolestaan, koska se on kaikkien ihan oma asia, että mitä on ja mitä kokee olevansa”, Santeri toteaa.

Haluanko joskus lapsia?

Nykyinen translaki vaatii myös, että sukupuolensa juridisesti korjaava todistaa olevansa steriili. Moni transnuori joutuu tällä hetkellä täysi-ikäistymisen kynnyksellä päättämään, haluaako saada lapsia vai valitseeko translain vaatiman lisääntymiskyvyttömyyden ja juridisen sukupuolen korjaamisen.

Sterilisaatiopakosta luopumista ovat vaatineet lukuisat kansainväliset elimet sekä viimeisimpänä Suomen ihmisoikeustoimijoista koostuva Ihmisoikeusvaltuuskunta.

”Suomen translaki on syrjivä, vanhanaikainen, se on perusteeton ja kamala. En halua sulkea itseltäni mahdollisuutta saada omia lapsia, mutta minun täytyy tehdä se, jotta voin korjata sukupuoleni laillisesti”, sanoo 16-vuotias transmaskuliiniksi itsensä määrittävä Tyler.

 

LISÄÄ INFOA:
Panda Eriksson, puheenjohtaja(a)trasek.fi
Puheenjohtajan kautta haastattelupyynnöt myös nuorille

Tallennettu kategorioihin Julkaisut, Tiedotteet, Tutkimukset, Uutiset | Avainsanoina , , , , , | Kommentit pois päältä artikkelissa Mediassa paljon sukupuoliteemaa esillä tällä viikolla!

Lapsiasiavaltuutetun pyöreän pöydän keskustelu lapsen itsemääräämisoikeudesta sukupuoleensa

Marraskuun 13. päivänä 2017 käytiin Säätytalolla Helsingissä vilkasta keskustelua translasten ja -nuorten oikeuksista, kun lapsiasiavaltuutettu kutsui mm. Trasekin mukaan pyöreän pöydän keskusteluun. THL:n viime vuoden tekemän kouluterveyskyselyn tulosten mukaan 5-6 % yläasteikäisistä sekä lukio- ja ammattikouluikäisistä lapsista ja nuorista kokee sukupuolensa olevan joku muu, kuin esitiedoissa ilmoitettu sukupuoli, joten asia on entistä ajankohtaisempi. Lue keskustelumuistio täältä!

Kuva: Aaron Burden

Lapsen itsemääräämisoikeus sukupuoleen

Tallennettu kategorioihin Uutiset | Avainsanoina , , | Kommentit pois päältä artikkelissa Lapsiasiavaltuutetun pyöreän pöydän keskustelu lapsen itsemääräämisoikeudesta sukupuoleensa

YLE: Sukupuolensa korjannut urheilija Vera Räsänen linnoittautui kotiinsa treenaamaan

Transsukupuolisena urheilijana on välillä vaikeaa – arkijumppaa harrastavilla, joilla on vaikeaa löytää pukkareita ja muuten soveltuvia tiloja, sekä pro-urheilijoilla, joilla saattaa kilpailulupa olla kohtuuttoman pitkän matkan päässä. Lisäksi ikinä ei tiedä onko henkilökunta saanut koulutusta, onko turvallisen tuntuista olla mukana toiminnassa ja saako esimerkiksi treenata rauhassa. 

YLE julkaisi artikkelin transsukupuolisesta urheilijasta Vera Räsäsestä, joka kertoo tarinansa, kilpailuluvan saamisesta yksinäisyyteen. Klikkaa täältä lukeaksesi artikkelin!

 

Kuva: Pyry Sarkiola/YLE

Trasek on ollut yhteyksissä Urheiluliittoon ja muistutamme, että tarjoamme mielellämme maksutonta neuvontaa ja tukea organisaatioille, joita kiinnostaa parantaa transihmisten mahdollisuuksia osallistua! Mailia voi laittaa osoitteeseen neuvonta(a)trasek.fi tai vaihtoehtoisesti puheenjohtaja(a)trasek.fi .

Tallennettu kategorioihin Uutiset | Kommentit pois päältä artikkelissa YLE: Sukupuolensa korjannut urheilija Vera Räsänen linnoittautui kotiinsa treenaamaan

Sveriges regering har gjort en kartläggning om transpersoners levnadsvillkor

Sveriges regering har gjort en bred kartläggning av transpersoners villkor och situation i samhället komplett med förslag om insatser som bidrar till förbättrade levnadsvillkor och ett tryggare livsutrymme för transpersoner. Vi i Finland är långt, långt bakom då det kommer till statens förhållande till transpersoner – klicka här: det här är värt att läsa och lära sig av!

Ruotsin hallitus teki laajan kartoituksen transihmisten elinolosuhteista sekä läjän ehdotuksia siitä, miten näitä voisi parantaa. Suomessa olemme aika jäljellä näissä asioissa – tästä on hyvä oppia. Kielikylpy ohoy! Linkkiin pääset täältä!

Tallennettu kategorioihin Uutiset | Kommentit pois päältä artikkelissa Sveriges regering har gjort en kartläggning om transpersoners levnadsvillkor

LAUSUNTO: Nimilakiesitys 19.9. huolestuttaa sukupuolivähemmistöjen järjestöjä!

Trasek, Seta, Dreamwear Club ja Translasten ja -nuorten perheet ovat huolissaan hallituksen 19.9. antaman nimilakiesityksen vaikutuksista sukupuolivähemmistöihin. Esityksessä etunimeä koskevat säädökset eivät ota huomioon sukupuolivähemmistöjen tarpeita voimassa olevan tasa-arvolain mukaisesti.

Järjestöjen mukaan lakiesitykseen sisältyvä etunimen tiukka sukupuolittaminen on selvässä ristiriidassa muun yhteiskunnassa tapahtuneen kehityksen kanssa. Sukupuolivähemmistöjen oikeudet ja tasa-arvoinen kohtelu huomioidaan muussa lainsäädäntövalmistelussa ja viranomaistyössä pääsääntöisesti koko ajan entistä paremmin, mutta esitys nimilaiksi on valitettava poikkeus. Järjestöt lähestyivät tänään lakivaliokuntaa, jonka käsittelyyn lakiesitys on siirtynyt.

Hallituksen esityksen mukaan etunimeksi voidaan hyväksyä etunimi, joka on vakiintunut samalle juridiselle sukupuolelle. Nimen vakiintuneisuutta arvioidaan sillä perusteella, onko nimi jo käytössä nimensaajan kanssa viidellä samaa juridista sukupuolta olevalla elossa olevalla henkilöllä. Sukupuolisäännöstä poikkeaminen olisi mahdollista hakijan sukupuoli-identiteetin perusteella, jos hakija esittää siitä luotettavan selvityksen.

”Poikkeustapaus perustuisi siis aina viranomaisharkintaan eikä olisi henkilön itsensä päätettävissä oleva asia. Nimestä päättävät viranomaiset pannaan arvioimaan sukupuoli-identiteetin aitoutta, mikä ei pitäisi olla heidän tehtävänsä”, kritisoi transsukupuolisten potilasjärjestö Trasekin puheenjohtaja Panda Eriksson.

Erikssonin mukaan on suuri riski sille, että päätökset vaihtelisivat siten, että syntyisi tasa-arvolaissa kiellettyä sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun liittyvää syrjintää.

”Jos esitetty harkinta jää lakiin, olisi tärkeää, että laista laaditaan riittävän selkeät soveltamisohjeet, joilla varmistetaan yhdenmukainen viranomaiskäytäntö.”

Aikuisten ja lasten tarpeet jätetään huomiotta

Transvestiittien* ja transfeminiinien* etujärjestön Dreamwear Club ry:n puheenjohtaja Tuija von Konow nostaa esiin lain rajoitukset sekä naiselle että miehelle sukupuolitettujen nimien yhtäaikaisen käytön kiellon.

”Suomessa on suuri joukko transvestiitteja ja muunsukupuolisia, joiden sukupuoli-identiteetti on sekä miehen että naisen. Ruotsin nimilaissa tämä on ollut mahdolista jo vuosia eikä käytäntö ole aiheuttanut ongelmia.”

Translasten ja -nuorten perheet ry:n puheenjohtaja Riikka Aapalahti toteaa myös, että laki on ongelmallinen myös translasten kohdalla. Tutkimuksissa on osoitettu, että alle kouluikäinen voi pysyvästi ilmaista kuuluvansa eri sukupuoleen kuin mihin hänet on syntymässä määritelty.

”Tällaiselle lapselle omaa sukupuoli-identiteettiä vastaava etunimi tukee kehitystä ja on tärkeää, että tuo nimen muutos tapahtuu riittävän varhain, käytännössä ennen koulun aloittamista.”

Norminpurku vai normin vahvistus?

Etunimien sukupuolisidonnaisuutta perustellaan henkilön tunnistamisella ja kansallisella nimiperinteellä. Suomen kielen apulaisprofessori Unni Leino toteaa nimilain perustelujen olevan kaikuja menneisyydestä.

”1960-luvun lopulla käyttöön otettua henkilötunnuksen sukupuolimerkintää harkitaan poistettavaksi henkilötunnuksesta, mikä vähentää myös nimen ja henkilötunnistuksen ja kaksinapaisen sukupuolijärjestelmän yhteyttä toisiinsa. Toisaalta nykyinen nimilaki säädettiin vuonna 1945 ja sitä ennen laissa ei säädetty nimen sukupuolen mukaisuudesta mitään”, Leino sanoo.

Valtakunnallisen ihmisoikeusjärjestö Setan pääsihteeri Kerttu Tarjamo muistuttaa myös lainsäädännössä edellytettävistä yksilön oikeuksia koskevista reunaehdoista.

”Sukupuoli-identiteetillä ja sukupuolen ilmaisulla on lain takaama oikeutus. Sukupuolivähemmistöjen oikeudet ja tasa-arvoinen kohtelu on huomioitu muussa lainsäädäntövalmistelussa ja viranomaistyössä pääsääntöisesti koko ajan entistä paremmin. Nimilakiesitykseen sisältyvä etunimen tiukka sukupuolittaminen on selvässä ristiriidassa kaiken tämän kanssa”, Tarjamo sanoo.

Järjestöjen mielestä nimilaki on osa hallituksen normitalkoita. Hallituksen esityksen mukainen järjestely ei vähennä tai pura normeja.

”Paras tapa purkaa turhia normeja olisi säätää nimilaki, joka vahvistaisi ihmisten itsemäärittelyoikeutta ja mahdollistaisi etunimen muuttamisen pääsääntöisesti yksinkertaisella ilmoitusmenettelyllä”, Tarjamo jatkaa.
Lisätietoa nimilain ongelmista:

Kampanjasivu: http://www.dreamwearclub.net/nimilaki/kampanja.html

Panda Eriksson
puheenjohtaja, puheenjohtaja [a] trasek.fi
Trasek ry

Kerttu Tarjamo
pääsihteeri
+358 50 309 8108 / paasihteeri [a] seta.fi
Seta ry

Tallennettu kategorioihin Julkaisut, Kirjoitukset, Tiedotteet | Avainsanoina | Kommentit pois päältä artikkelissa LAUSUNTO: Nimilakiesitys 19.9. huolestuttaa sukupuolivähemmistöjen järjestöjä!